Suomen tavaravienti oli 74,3 miljardia euroa vuonna 2025 ja kasvoi 3,0 prosenttia edellisvuodesta, kertovat Tullin ulkomaankauppatilastot. Ratkaiseva muutos oli suunnassa: vienti EU:n ulkopuolelle kasvoi 7,3 prosenttia, kun EU-vienti pysyi vuoden 2024 tasolla. Viejälle tämä tarkoittaa pidempiä reittejä, uusia määränpäitä ja kasvavaa tarvetta merirahdin ja tullauksen osaamiselle.
- ›Suomen tavaravienti oli 74,3 mrd € vuonna 2025 ja kasvoi 3,0 % (volyymi +3,8 %, hinnat −1,2 %); tuonti 75,2 mrd € (+0,4 %). (Tulli)
- ›Koko kasvu tuli EU:n ulkopuolelta: vienti EU:n ulkopuolelle +7,3 %, EU-vienti pysyi ennallaan (EU-osuus 56,4 %). (Tulli)
- ›Suurimmat vientimaat Ruotsi, Yhdysvallat ja Saksa (≈ kolmasosa viennistä); USA nousi toiseksi, Saksan osuus laski 1,4 pros.yks. Nopein kasvu: Arabiemiirikunnat, Saudi-Arabia, Israel. (Tulli)
- ›Kuljetusvälineiden ja laivojen vienti kasvoi yli neljänneksen ja veti kokonaiskasvun; metalli −6 %, lääkkeet −16 %. Pk-yritysten vienti +46,3 %, osuus ennätykselliseen 18,4 %:iin. (Tulli)
- ›Meri on Suomen valtaväylä: 95,0 % viennin tonneista ja 82,5 % arvosta kulki laivoilla (41,4 milj. tonnia, +8,6 %). (Tulli Tilastot)
Kokonaiskuva: maltillista kasvua, hintapaine jatkui
Tullin ennakkotietojen mukaan Suomen tavaraviennin arvo oli 74,3 miljardia euroa vuonna 2025, mikä on 3,0 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Volyymi eli viennin määrä kasvoi tätäkin nopeammin, 3,8 prosenttia, sillä vientihinnat laskivat noin 1,2 prosenttia. Käytännössä Suomesta vietiin siis selvästi enemmän tavaraa, mutta yksikköhinnat painuivat — kasvu oli aitoa volyymikasvua, ei pelkkää hintojen nousua.
Tuonti oli 75,2 miljardia euroa ja kasvoi vain noin 0,4 prosenttia, joten kauppatase jäi hienoisesti alijäämäiseksi. Viennin toipuminen on merkittävää siksi, että vuonna 2024 vienti oli vielä laskusuunnassa. Vuoden 2025 käänteen taustalla oli erityisesti kuljetusvälineiden — ennen kaikkea laivojen — vahva vientivuosi.
Minne Suomi vie: Ruotsi, USA ja Saksa kärjessä — kasvu Lähi-idässä
Suomen suurimmat vientimaat vuonna 2025 olivat Ruotsi, Yhdysvallat ja Saksa. Näiden kolmen maan osuus muodostaa lähes kolmasosan koko Suomen viennistä. Merkittävä muutos tapahtui kärjen sisällä: Saksan osuus viennistä laski 1,4 prosenttiyksikköä, minkä seurauksena Yhdysvallat nousi Suomen toiseksi suurimmaksi vientimaaksi. Yhdysvaltain-viennin kasvua vauhditti yksittäinen suuri risteilyaluksen toimitus.
Nopeimmin kasvavat markkinat löytyivät kuitenkin EU:n ulkopuolelta. Lähi-idän ja Keski-Aasian alueella kasvu keskittyi Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin, Saudi-Arabiaan ja Israeliin. Euroopassa vienti kasvoi muun muassa Sveitsiin, Britanniaan ja Norjaan. EU-maiden osuus koko viennistä oli 56,4 prosenttia, mutta vienti EU-alueelle jäi vuoden 2024 tasolle — koko kasvu tuli siis unionin ulkopuolelta, jonne vienti nousi 7,3 prosenttia.
Viejän kannalta tämä on rakenteellinen signaali: kasvavat kaupat suuntautuvat yhä useammin kohteisiin, joissa tarvitaan vientitullausta, alkuperäselvityksiä ja pidempiä merikuljetusketjuja lähialueiden maantiekuljetusten sijaan.
Mitä Suomi vie: laivat vetivät, metallit ja lääkkeet laskivat
Tavararyhmittäin vuoden 2025 kasvun moottori oli kuljetusvälineet ja laivat, joiden viennin arvo nousi runsaan neljänneksen (yli 25 %). Myös energiatuotteiden vienti kasvoi 12 prosenttia. Metsäteollisuuden vienti kasvoi kokonaisuutena 3 prosenttia; puutavaran vienti nousi 10 prosenttia, kun taas paperi, kartonki ja sellu pysyivät lähes ennallaan.
Osa perinteisistä vientialoista supistui. Metalliteollisuuden tuotteiden vienti laski 6 prosenttia ja teollisuuden koneiden ja laitteiden 1 prosenttia, kun sähkökoneiden ja -laitteiden vienti kasvoi 1 prosenttia. Kemianteollisuuden tuotteiden vienti pieneni alle prosentin: lääkevienti laski 16 prosenttia, mutta lannoitteiden vienti nousi 16 prosenttia.
Rakenteellisesti kiinnostavaa oli, kuka kasvun tuotti. Pienten ja keskisuurten yritysten vienti kasvoi peräti 46,3 prosenttia ja niiden osuus koko viennistä nousi ennätykselliseen 18,4 prosenttiin (+5,4 prosenttiyksikköä), kun taas suuryritysten vienti laski 2,8 prosenttia. Silti keskittyneisyys on yhä suurta: viiden suurimman yrityksen osuus viennistä oli 19,3 prosenttia, kymmenen suurimman 29,7 prosenttia ja sadan suurimman lähes 70 prosenttia.
Mitä tämä tarkoittaa rahdille: meri on yhä Suomen valtaväylä
Suomi on ulkomaankaupassaan käytännössä saari. Vuonna 2025 meritse kuljetettiin 95,0 prosenttia viennin tonnimäärästä ja arvosta 82,5 prosenttia. Laivoilla vietiin 41,4 miljoonaa tonnia tavaraa, mikä on 8,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Maantiekuljetusten osuus viennin painosta oli noin 3,5 prosenttia (1,5 miljoonaa tonnia). Lentorahdin määrä oli 251 000 tonnia (+11,1 %) ja rautatiekuljetusten 21 000 tonnia (+25,0 %) — tonneissa pieniä, mutta arvokkaan ja aikakriittisen tavaran kannalta olennaisia.
Kun kasvu siirtyy EU:n ulkopuolelle — Yhdysvaltoihin, Persianlahdelle ja Lähi-itään — konttirahdin, satamalogistiikan ja vientitullauksen merkitys korostuu. Lähialueiden maantievetojen rinnalle tulee yhä useammin merikonttireitti, jossa aikataulut, kuljetusvakuutus, Incoterms-ehdot ja alkuperätodistukset on hallittava alusta asti. Aikakriittiset ja korkean arvon lähetykset, kuten lääkkeet ja huipputekniikka, ohjautuvat lentorahtiin, jonka määrä kasvoi selvästi.
Käytännön johtopäätös viejälle: markkinan painopiste on liikkeessä. Uusille EU:n ulkopuolisille markkinoille meno kannattaa suunnitella logistiikka edellä — reititys, kuljetusmuodon valinta ja tullaus vaikuttavat suoraan toimitusaikaan ja katteeseen.
Luvut taulukkoina
Saat vapaasti lainata näitä lukuja lähdeviittauksella. Linkitä lähteeksi tämä sivu ja alkuperäinen tilasto.
| Kuljetusmuoto | Määrä | Osuus / muutos |
|---|---|---|
| Meri | 41,4 milj. tonnia | 95,0 % tonneista, 82,5 % arvosta · +8,6 % |
| Maantie | n. 1,5 milj. tonnia | n. 3,5 % viennin painosta |
| Lento | 251 000 tonnia | +11,1 % |
| Rautatie | 21 000 tonnia | +25,0 % |
Lähde: Tulli, ulkomaankaupan kuljetukset 2025 (ennakkotieto).
| Tavararyhmä | Muutos vs. 2024 |
|---|---|
| Kuljetusvälineet ja laivat | +25 % |
| Lannoitteet | +16 % |
| Energiatuotteet | +12 % |
| Puutavara | +10 % |
| Metsäteollisuus (yhteensä) | +3 % |
| Sähkökoneet ja -laitteet | +1 % |
| Teollisuuden koneet ja laitteet | −1 % |
| Metalliteollisuuden tuotteet | −6 % |
| Lääkkeet | −16 % |
Lähde: Tulli, tavaravienti 2025 (ennakkotieto). Prosentit ovat arvon muutoksia edellisvuoteen.
Usein kysyttyä
Mikä oli Suomen viennin arvo ja kasvu vuonna 2025?
Suomen tavaraviennin arvo oli 74,3 miljardia euroa vuonna 2025 ja se kasvoi 3,0 prosenttia vuodesta 2024. Viennin määrä eli volyymi kasvoi 3,8 prosenttia, sillä vientihinnat laskivat noin 1,2 prosenttia. Luvut ovat Tullin ulkomaankauppatilastojen ennakkotietoja.
Mitkä olivat Suomen suurimmat vientimaat 2025?
Suurimmat vientimaat olivat Ruotsi, Yhdysvallat ja Saksa, joiden yhteinen osuus oli lähes kolmasosa koko viennistä. Yhdysvallat nousi toiseksi suurimmaksi, kun Saksan osuus laski 1,4 prosenttiyksikköä. Nopeinta kasvu oli EU:n ulkopuolella, erityisesti Arabiemiirikunnissa, Saudi-Arabiassa ja Israelissa.
Millä kuljetusmuodolla suomalainen vienti liikkuu?
Valtaosa liikkuu meritse: vuonna 2025 laivakuljetusten osuus oli 95,0 prosenttia viennin tonnimäärästä ja 82,5 prosenttia arvosta. Maantiekuljetusten osuus painosta oli noin 3,5 prosenttia. Lento- ja rautatierahti ovat tonneissa pieniä mutta kasvavia ja tärkeitä arvokkaalle, aikakriittiselle tavaralle.
Lähteet
- 1.Tulli — Suomen tavaravienti kasvoi 3,0 % vuonna 2025, erityisesti EU:n ulkopuolelle vahvaa kasvua
- 2.Tulli — Pienet ja keskisuuret yritykset vetivät tavaraviennin kasvuun vuonna 2025
- 3.Tulli Tilastot — Volume of exports increased by 3.8 per cent in 2025
- 4.Tulli Tilastot — Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2025
- 5.Yle — Tulli: Suomen tavaravienti kasvoi kolme prosenttia vuonna 2025
- 6.STT Info / Tulli — Suomen tavaravienti kasvoi 3,0 % vuonna 2025
Sisältö on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi. Varmista ajantasaiset vaatimukset aina virallisesta lähteestä tai kysy yhteyshenkilöltäsi.
Oma yhteyshenkilösi suunnittelee kuljetuksen ja vastaa sitovalla hinnalla samana päivänä.